Työvinkkejä

Hyvät vinkit eivät pitkiä selostuksia kaipaa. Jos kaipaat todella tuhtia tavaraa, yritä hankkia Vilho Setälän “Kodin taitosanakirja”.

Vinkkejä on myös sivuilla >>Merkintöjä työmailta.

Ota tarvitsemasi kokemuksien idealingosta! Alempana myös pidempiä selostuksia.

  • Laudanpätkiä syntyy turhan paljon, jos lautatavaraa ei ole järjestyksessä. Kannattaa lajitella pätkäät koon mukaan seinää vasten. Pitkät taakse, lyhyet eteen. Vaivannäkö maksaa itseään takaisin hyvin nopeasti.
  • Ruosteen vaikutusta työkalujen toimivuudessa ei voi liioitella. Jos työskentely lapion kanssa käy tuskaiseksi, tarkista onko lavassa ruostetta. Laiska haluaa uskotella itselleen, että ruoste kuluu käytössä pois. Se ei tee sitä. Karkealla hiekkapaperilla selviät helpommalla.
  • Sementti säilyy käyttökelpoisena paljon pidempään kuin ilmoitettu (yleensä 1 vuosi). On kovettunut nätisti vielä 6 vuoden säilytyksen jälkeenkin. Lujuusominaisuudet vain heikkenevät mutta ei niitä maksimaalisia aina tarvitsekaan (esim. laatantekoon). Sementti pitää säilyttää endottoman ilmatiiviisti ja lämmönvaihteluilta suojattuna! Kannattaa säkit kerran vuodessa pyöritellä, jotta jauhe ei paakunnu. Kokkareita voi hienontaa.
  • Säästövinkki: karkea hiekkapaperi muuttuu vähitellen hienoksi hiekkapaperiksi,
  • Ehkä kaikkein tärkeimpiä ohjeita puutarhapitoon ilman traktoria: välttäkää kuohkeaan multaan astumista! Jos kääntää tadikolla isohkon kasvimaan, tietää sen käsissä. Perunoita kannattaa tadikolla nostaa perääntyen (seistä varsien seassa) ja yhdistää siihen sekä syvämuokkauksen että puhdistuksen kestorikkaruohoista. Kuohkeaan maahan tehdään vasta seuraavana keväänä uudet penkit syväjuurisia kasveja varten. Syksyllä kannattaa välttää kovin kosteita korjuukeliä, jossa maa liettyy.
  • Eltaantunutta rasvaa saa puhdistettua keittämällä sitä vedessä. Jäähtymään kellariin. Valutetaan kovettuneen rasvan alta vedet pois ja kuivatetaan rasva.
  • Muoviämpäreitä/ köysiä ei kannata turhaan jättää aurinkoon hapristumaan. Joissain tapauksissa olen ommellut halkeaman, jolloin se käy kuiviin sisältöihin. Joskus olen toholla sulattanut muovit yhteen.
  • “Tossuttaminen” antaa pyörän kulahtaneille ulkorenkaille tuhansia kilometrejä lisä-aikaa. Rikkonaisilta ulkorenkailta leikataan reunat pois, katkaistaan viistosti ja laitetaan suojaksi sisä- ja ulkorenkaan väliin.
  • Vinoja tai pehmenneita nauloja saa lyötyä siististi puuhun pitämällä kiinni (leveillä) pihdeillä. Pieni jännittäminen vähentää “vapaan” taipumisen.
  • Hammasharjoistakin voi pitää hyvää huolta. Laitan silloin tällöin harjapään kevyesti puristukseen paperien väliin. Se pitää harjakset suorina. Vasta ~20 vuoden jälkeen nailonharjakset alkavat katkeilla ja niitä en halua sisuksiini.
  • Öljytynnyreitä voi avata kuin säilykepurkkeja: vasaralla lyödään taltalla viistosti reunaa pitkin (minulla on siihen “kamikaze”-talttaa). Sitten reunojen koputtaminen sileäksi.
  • Varovaisuutta kompostoinnin kanssa. Olki/ heinäkompostien lämpötilat saattavat nousta syttymisen tasolle. Vaaratilanne oli meillä vuosi sitten vanhan AIV- kompostoinnin yhteydessä.
  • Hanki sulaa ei ainoastaan tuhkasta vaan mistä tahansa (tummasta) pölystä. Käytän myös nuohouskarstaa ja savimullan pölyä, joka tulee juures kellarista, sillä tuhka on arvokkainta antaa kylvövakoihin.
  • Talvella pyykkipäivä on saunapäivä. Pyykki kuivuu saunomisen yhteydessä ja jälkeenkin. Talon sisällä kuivattaminen on myrkkyä talolle.
  • Kostea rahkasammalta kellarin lattialla mittaamaan pakkasten tuloa. Sormilla voit tuntea, onko sammal hiemaan tai syvemmin jäätynyt. Kostea sammal puskuroi kylmän tuloa ja pitää ilmankosteuden sopivalla tasolla.
  • Keräämme talvisaikaan pissat likasangosta ulkona olevaan tynnyriin. Pissan jääkansi pitää rikkoa melkein päivittäin, jotta paine pääsee purkautumaan eikä tynnyri kärsi. Pikkuhiljaa tynnyrin sula osa näyttää väkevöityvän eikä niin helposti jäädy enää. Kerroksittain jäädyttäminen saattaa toimia (en ole kokeissani saannut täyttä selvyyttä, mutta kun suojasään jälkeen tulee tilanne, että sulannut pissa alkaa taas jäätyä ylhäältä alaspäin, tarvitaan painepurkua.  Siihen käytän varovaisesti rautakankea.
  • Tuhkapesään jääneet palaneet naulat ovat hyvin taottavia. Kattilanreikä voi sulkea napsimalla naulaa poikki lähellä kantaa, työntää läpi reiän ja takoa toista päätä sienimuotoon. Teen lapiovarsien niitit samalla tavalla.
  • Parhaita lahonkestäviä kotimaisia puita on haapa, jos jättää kuoren esim. maata vasten. Kuori suojaa ja laho iskee vaurioituneeseen pintaa, esim. katkaisukohtaan.
  • Kellarissa itäviin perunoihin kehitty ajan mittaan “pikkuperunoita”. Niillä voi hypätä yhden viljelyvuoden yli ja istuttaa. Hätäkeino!!!
  • Ennen kirveen varttaamista voi pitää varren uunin jälkilämmössä, jotta puu kutistuu. Tulee tiukempi liitos. Käytän usein keitettystä pihkasta tehtyä pulveria “lima-aineena”. Jos on epävarmoja lyöjiää liikkeellä, voi kiinnittää peltipalasta varteen heti terän jälkeen.
  • Nuori kapinallinen tietysti kyseenalaitaa tämän vinkin: hyvät talvipolut maksavat itsensä takaisin ja säästävät työtä. Niissä voi kävellä ripeästi ja turvallisesti kantamuksien kanssa. Samaa koskee ulkorakennuksien oveja. Ovia kannatta pitää auki alusta saakka, sillä lumi kiinnostuu ja kovettuu.
  • Jos luonnonkuituköydessä on pahoja solmuja, voi kokeilla laittaa köyden uunin jälkilämpöön kuivumaan. Solmut väljiintyvät.
  • Tuo polttopuut sisään lauhalla kelillä, jottei niihin tiivisty kosteus. Toisinaan jos halkoliiteri on avara juuri sään lauhtuessa halot voivat kostua sielläkin. Hyvä on joka tapauksessa tuoda puut sisään päivä pari etukäteen kuivumaan. Uunipuita on parasta laittaa suoraan uuniin jälkilämpöön/ luukku kiinni, jolloin huoneilman kosteus ei ehdi tiivistyä.
  • Lumenpudotuksessa työsäästöä voi tulla kolaamalla vain katonharjaa pitkin. Halkaistu lumilaattaa voi suojasäällä tulla helpommin alas
  • Harvaan saa hyviä sinkittyjä ämpäreitä kaivon vedennostoon. Elinkaari on usein vain 1-2 vuotta ja sitten alkavat vuotaa pohjan reunasta. Yllättävän hyvin toimiva konsti on sulattaa ämpärin sisäpuolelta saumakohtaan pihkaa.
  • Huonoja polkupyöränketjuja lumiketjuiksi! Yhdistetään sopivan pituisiksi kumirenkaan päälle. Paineistettu ulkorengas pitää ketjun paikoillaan.
  • Lauhalla polttopuita sahaamaan, pakkasilla pilkkomaan
  • Lanaamalla talvipolut kolalla voit säästää paljon työtä
  • Suojaa kolia ja lumilapioita riitteeltä, lumelta ja jäältä, jotta luistavat lumessa.
  • Kannattaa putsata ja huhdella vihanneksia hyvin. Aina silloin tällöin pieniä kiviä eksyy mukaan ja hammaspala lähtee. Varsinkin herneissä ja viljoissa on kohonnut riski. Sadonkorjuussa maahan pudonneisiin tähkiin jää helposti kivi.
  • Vaikka tekee koko vuoden työtä kasvimaalla asiat unohtuvat sujuvasti. Viljelysuunnitelma auttaa.
  • Perin mitätön vinkki lapsiperheen arjesta: asuintalon vieressä meillä on pieni yrttikasvimaa, jota kastellaan talon likavesillä. Silloin kaiken parhaiten löytyy kaikki se tavara, mitä lapset ovat upottaneet likasankoon hannasharjasta keittiöveitseen.
  • Biohiiltä ei minusta pitäisi tehdä vartta vasteen, vaan jonkin polttotarpeen sivuvirtana. Meillä se voi olla esim. terva/ savenpoltto. Hellan ja uunin käytöstä saatu vuoden tuhkasta seuloutuu noin 1-2 ämpärillistä hiiltä.
  • matoilla saa pölyt ulos huoneesta ilman pölynimuria! Rakentamassani hirsitalossa on suuri ongelma kaikkiin rakoihin levittäytynyt savipöly. Harjaaminen ei käy, pyyhkiminen kostealla rätillä on pakko, mutta sillä ei pääse kaikkiin nurkkiin. Pahimmat pölyt olen imuroinut pidentämällä letku ja laittamalla imuria ulos, sillä vanha imuri ei pidättele hienoa savipölyä. Matot hoitavat loput. Savijämät laskeutuvat ja sitoutuvat niihin ja ravistelemalla talo vähitellen puhdistuu.

 

Kun sää yllättää sadonkorjuussa

Sadonkorjuu on vielä kovempi ajoituspeli kuin kevätkylvöt. Juureskellarin jäähdyttäminen pitäisi tapahtua ennen kuin se on täynnä vihanneksia. Muuten vihannekset alkavat versoa. Eduksi on, jos kasvit ovat pellolla saaneet ensikylmistä talvehtimisviestin lopettaa kasvujaan. Näin tehden monien kasvien korjuu kannattaa lykätä mahdollisimman myöhäiseksi (vuorossa viimeinen meillä on lanttu). Parheen korjuuhetken löytäminen vaatii arviointikykyä sään suhteen (sääpalvelut ovat huonontaneet havainnointitaitoja).

Jos talvi ja pakkaset ehtivät yllätää, on muutama keino hätäkorjuun. Kiinnijäätyneiden juuresten irtirepiminen aiheuttaa vaurioita. Kylmästä kankea juures saa käsittelyssä herkästi pintavaurioita (välillä olen ajatellut, että ne saattavat korjaantua helpommin hieman lämpimämmässä kellarissa). Hyvin usein talvi ei saavu kerrallaan, joten voi olla paikallaan jättää hätäkeinot käyttämättä. Minulla kerran ’90 luvulla osa palsterakoista jäi korjaamatta, koska pysyvät pakkaset saapuivat heti lokakuun alussa. Palsternakka tosin pystyy talvehtimaan mutta porkkana harvemmin selviä korjauskelpoisena kevääseen saakka. Tässä muutama hätäkeino:

– vaikka maa on routinut, maan sisällä on vielä lämpövarastoja. Peittäkää kasvimaa pressuilla, katteella tai muilla eristeillä. Muutaman päivän päässä maa voi olla sula.

– lanttuja voi nostaa vaikka maata olisi jäätynyt kiinni. Laitan niitä aumoiksi (kasoiksi), lehdet ylös ja eriste päälle. Multa yleensä sulaa irti.

– pakkasesta vaurioituneita vihanneksia pitää käsitellä nopeasti ruoaksi tai kuivattaa. Hapattaminenkin on hyvää.

– Jos kuivia korjuukelejä ei tule olenkaan, pitää herneitä ym. ottaa talteen ja improvisoida kuivausmahdollisuuksia saunassa tms.. Muistakaa, että lämmön lisäksi tarvitaan ilmanvaihtoa ja paljon tarkkailua.

(jatkuu)

 

Juuresten säilytyksestä

Ohjeita vihannesten kellarisäilytykseen on runsaasti. Hyvin usein tuntuu, että ne eivät ole läpiajateltuja tai suorastaan haitallisia.

Olen kokeillut ja nähnyt maatiloilla säilytystä sammalleseen, turpeeseen ja hiekkaan. Ei mitään vakuuttanut, koska ne ovat joko liian työläitä, varastohävikki on tarpeettoman suuri tai laatu tippuu säilytyksen aikana liikaa.

Meillä viimeiset porkkanat eivät ole myöhään kesälläkään muuttuneet kuivamuonaksi ja jos harrastaa siemenviljelyä, istutuksen käytetyt kasvit ei saa olla heikkoja.

Suosittelen laakeita puulaatikoita ( 40×80 cm, noin 15 cm korkeita). Sisältö näkyy ja on lajiteltavissa pitkin säilytyskautta. Huononevia juureksia löytyy ennen kuin ne ovat pilalla. Mätäpesäke ei leviä rajattomasti. Laatikot ovat meillä hyllyissä 2-3 päällekkäin. Niiden välissä on tuuletusrako. Kellaria pidetään pakkasrajalla, perunat hieman lämpimämmässä takaosassa. Kosteus on korkea, rahkasammal lattialla puskuroi sitä vakaaksi.

 

Kumisaappaat ja jalkarätit

Jalkarätit ovat kelpo sukankorvike ja kuivuvat sukkaa paljon nopeammin. Ne sopivat erityisen hyvin kumisaappaisiin (joissa on reikiä). Harjoittelun myöten niitä oppii käärimään tavalla, etteivät valahda alas. Reikäisistä saappaista puheen ollen – jalkaan laitettu muovipussi pitää jalat kuivina!

Huopatossujen huovutustyön olen usein viimeistellyt pukemalla huopatossut jalkoihin ja menemällä (reilusti ylikokoisiin) kumisaappaisiin. Sen jälkeen kaadoin saippuavettä saappaisiin ja menin töihin (kesällä). Huovasta tulee kovaa!

 

Arjen ympäristötekoja

  • Miksi jätteenkierrätyksessä paisutetaan jätemäärää? Mustia jätesäkkejä voi useimmiten kierrättää tyhjentämällä ne määränpäässä ja ottaa täyttää uudestaan.
  • Pidetään mielessä, että lainsäädännässä huomioidaan ihmisten keskimääräisiä käyttäytymistapoja pohjautuen keskimäärin valitseviin olosuhteisiin. Niinpä ympäristölaki saattaa ohjeistamaan poikkaevissa olosuhteissa ympäristöepäystävälliseen suuntaan. Esimerkkinä suositellaan leivinuunin lämmityksessä vajaata pesälisiä puhtaan palamisen varmistamiseksi. Se voi olla tosi useimmissa uuneissa, mutta ei meidän perinneuunissa. Pystymme todentamaan katsomalla, mitä piipusta taivaalle nousee. (Aion täydentää tätä osastoa muillakin arjen harkinnan rajatilanteilla)
  • Ei kannata vähätellä ruosteen vaikutusta.

 

Terveysasioita

  • Koulun kauttaa saapuivat täit. Hierottiin ruokaöljyä tukkaan yöksi vaikuttamaan. Toimi hyvin.
  • Viileissa asuinolosuhteissa ei kannata urheasti kuivattaa vähänkään hikisiä vaatteita ihon päällä. Ruumiin lämpö karkaa 1.) haihdutuksen 2.) huonontuneen eristykyvyn kautta. Vähäinen hiki ei edes tunnu. Vaihdan vaatteita työn jälkeen.
  • Haavojen suhteen on hyvä reagoida varhain. En käytä desinfiointiaineita – sitä tärkeämmäksi nousee tunnollisuus. Haavojen hoidosta minun pitäisi kirjoittaa laajemminkin, sillä työelämä on antanut paljon tilaisuuksia harjoittelulle :-). Ekasääntö: antaa vuotaa! Usein olen suunnannut suoraan hellan teekattilan luokse ja upotan haavan (steriiliin) teehen sen puhdistamiseksi ja vuodon pitkittämiseksi. Yksi syy vitkastelulle jakaa kotikonstit on, että minä tiedän aika hyvin mitä teen enkä matki toisia. Lukijalla se voi olla päinvastoin. Omalla vastuulla!

 

Antivinkkejä: vinkkejä, jotka ovat ristiriidassa yleisten väittämien kanssa. Antivinkit ovat meillä käytössä jo vuosikymmeniä. Meillä toimivia, ehkä ei yleistettäviä kokemuksia.

  • Ei pidä paikkansa, ettei kaarisahan teriä voisi teroittaa. Valtaosaa voi. Lieneekö siksi, että pintakarkaisu on jossain vaiheessa kulunut. Jos viila ei ota, teräs on liian kovaa ja rikkoo viilan.
  • Laitamme myös ruttoisia perunoita kompostiin. Käytämme omat siemenperunat, joita lannoitamme samalla kompostilla.
  • Ei kellarin desinfiointia tai kalkkimista.
  • Päältäsytytys vain uuninkaltaisissa tulisijoissa. Ei hellassa, muuripadassa tai kiukaassa. Suositus uunin täyttämisestä puolilleen ei toimi kaikissa uuneissa. Tulen tarkkaileminen ja eri polttopuiden ominaisuuksien tunteminen (lajit, pyöreä/ halkaistu, kuivuus) on tärkein. Tulenkeston tarpeen ennakointi säästää paljon puita. Kannattaa nostaa lämpötilaa ripeästi ylös ja vältellä pitkittyvää lisäilyä. Jos lopussa on enää yksi könttä kytemässä, tuli ei ole ollut hyvin rakennettu ja seurattu. Pikkukrääsän (halkoliiterin pohjatikuilla) voi hyvin tasapainottaa epätasaista palamista.
  • Perunakasvatus voi olla kahtena peräkkäisenä vuonna samalla palstalla. Sadon heikennys alkaa vasta kolmantena vuonna. Yksikin välivuosikin tekee ihmeitä. Ollaan käytetty ylipitkiä perunaviljelyjaksoja mailla, missä maamuokauksen tarve on suuri.
  • Huussijätöksiä (joihin sekoitetaan mm. keittiöjätteet) käytetään kahden kompostointikerran jälkeen kaikkien kasvien lannoituksiin.
  • Tämä ei ole vinkki mutta ristiriidassa vallitsevan käsityksen kanssa kylläkin: Olen vuosia ihmetellyt väittämää, että häkä olisi hajuton. Ehkä kemiallisesti puhtaana, mutta tulisijasta tulevaa häkää tunnistan aiemmin kuin häkävaroitin sen edes rekisteröi. Ihmettelen aina, miten toiset voivat olla huomaamatta. Pääsin testaamaan nenääni viime vuosina opiston mittareilla. Minulla on erinomainen hajuaisti (joka kehittyi huikeasti maalla asumisen yhteydessä) ja luulen, että se on osin kouluttautunut tähän elämäntapaan. Joskus kauan sitten häkä yllätti sillä tavalla, että huomasin sen nousseen vaivihkaa ja huomaamatta. Sen jälkeen tämä ”turruttava” ominaisuus ei enää yllättänyt (en tiedä voisiko nukkuessani). Koen ja olen havainnut, että suurin osa ihmisistä on aika lailla vieraantunut hajujen maailmasta ja se on isohko menetys. En koskaan hankkinut epäekologisia vempeleitä, jotta saisin elää aistillisessa deprivaatiossa enkä koe tarpeellisena synkronoida kokemusmaailmaani joka asiasta varoittimien tai mainospuheiden kanssa. Toivon kuitenkin että jokainen pyrkii tekemään omien kykyjensä ja oivalluksien mukaan. Kerron vain kokemuksistani eikä siihen sisälly kehotuksia mihinkään.

 

Yhteistyöneuvoja

Olemme yhteistyössä sopineet asioista usein “kättä päälle” asenteella. Vuosien varrella olemme tulleet varovaisemmiksi, sillä muistikuvat sovitusta muuttuvat. Muutama kerta on käynyt näin

Ihmiseltä on lumenpainosta sortunut lato. Seassa on käyttökelpoista. Hän tarjoaa materiaalit Omavaraopistolle ilmaiseksi “ottakaa mukaan mitä haluatte”. Selvitämme sotkun, vedämme nauloja ym.. Omistaja herää ajatukseen, että siellä missä oli vielä painajaismainen kasa on nyt siistejä lautapinoja, joilla on vielä arvoa. Hän sanoo  “jättäkää vähän näitä”. Tilanne on kiusallinen ja saadut laudat/pellit eivät ole enää missään suhteessa työrupeamaan.

  • Tehkää sopimus isommissa kaupoissa
  • Hirsikehikkokaupoissa on isojen pettymyksien riski ja ne saattavat ilmaantua vastaa myöhemmin.
  • Palkkaus mieluiten urakkana eikä tuntipalkkana. Portfolio työsuorituksista on vakuuttavampi kuin suurelliset puheet