Maailmassa pakolaisuus tulee kasvamaan. Epävarmuus tulevasta saa ihmisiä turvautumaan rajat kiinni/ auki -asetelmaan. Molemmissa äärimalleissa on vakavia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, jotka uuvuttavat yhteiskuntia pikkuhiljaa.
Meillä on ratkaisumallin, jolla on mahdollisuus olla toimintakykyinen pitkällä aikavälillä, on halpa, kriisinkestävä ja inhimillisesti kestävä.
Jos olet pakolaiskysymyksen parissa työskentelevä ihminen ja kiinnostunut yhdistämään humanitaarisen työn ja omavaraisuuden keskenään, suosittelemme omavaraisuus kurssiamme.
Omavaraopisto perehdyttää omavaraisuuteen, kehittää sosiaalisia taitoja ja opettaa vuosikymmeniä kestänyttä elämäkonseptia, joka on yleisesti sovellettavissa.
Ota yhteyttä!
Esittelyluonnos 3.6.2020
Yhteistyötunnustelu OmaKylä – pilottiprojektiin, jossa kokeillaan pakolaisten vastaanottoa ja kotouttamista omavaraisuuteen perustuvissa kylissä ja yhteisöissä.
Kainuun opistolla ja Omavaraopistolla on yhteistyöprojektina aikomus soveltaa vaihtoehtoista tapaa ottaa vastaan ja kotouttaa maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita.
Kyse on varautumisesta todennäköisesti lisääntyvään ilmasto- ja muuhun pakolaisuuteen etsien samalla väyliä ekologisempiin elämäntapoihin.
Kainuun opistolla on merkittävää toimintaa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Omavaraopistolla on pitkä kokemus kestävien elämäntapojen kehittelijänä.
On kovin kiinnostavaa voimmeko yhdistää maahanmuuton ja omavaraisuuden kehittelyn keskenään.
Aihetta on pohdittu jo usean vuoden aikana myös muutamien yhteiskuntavaikuttajien kanssa. Hanke on tällä hetkellä odotustilassa työkiireiden vuoksi. Projekti on sen mittainen, että tarvitsemme useiden alojen osaajia mukaan.
Tilanne
Maahanmuuttokysymys on osoittautunut vaikeaksi teemaksi Suomen yhteiskunnalle. Pakolaisuudelle on ennustettu rajua kasvua, joka koettelee entisestään sosiaalisia ja taloudellisia resursseja.
Maahanmuuttajien ohjaaminen omavaraisiin kyläyhteisöihin voisi rauhoittaa monia pakolaisuuden ympärillä nousevia konflikteja. Mikäli ennusteet pitävät paikkansa, meillä olisi nyt vielä aika kokeilla humaanimpia menettelytapoja ennen kuin tilanne saattaisi kärjistyä.
Tavoite
Haluamme perustaa “Maahanmuuttajien kyliä/ yhteisöjä”, joihin maahanmuuttajia otetaan vastaan ja joissa he elävät kotouttamisen aikana. Kylissä huolehditaan mahdollisimman pitkälle elämän perustarpeista ihmistyövoimalla ja vähäisellä resurssien käytöllä.
Arjen keskiössä ovat
- oman ruoan viljely
- käsityöt ja rakentaminen
- yhteisöllisyys
- tutustuminen uuteen kulttuuriin, elämätilanteen käsittely
- henkinen tuki ja tulevaisuusnäkymien luominen
Monella maahanmuuttajalla on kokemusta luontaistalouden eri aloilta ja hänen mahdollisuutensa käyttää tietotaitojaan voi helpottaa sopeutumista uuteen elinympäristöön.
Kokeilu omavaraisuuden ja maahanmuuton yhdistämisestä voisi viedä pohjan useasta yhteiskunnallisesta kiistakysymyksestä pakolaisuutta koskien.
– kantaväestö suhtautuu työtä tekeviin maahanmuuttajiin suopeammin kuin ”verovaroin eläviin pakolaisiin”
– omavaraisuus vähentää paineita huoltovarmuuskysymyksissä.
– työllistäminen on helppoa, koska omatarveviljely ei ole niin byrokraattista kuin kaupallinen viljely
– maahanmuuttajien oma-arvontunne voi säilyä parempana, syrjäytymisen riski vähenee
– sosiaalinen hyväksyminen ja yhteys kantaväestöön parempi
– periferian asuttaminen
– mahdollisuus ekologisten selviytymisstrategioiden kehittelyyn
– omavaraisuus ei ole poliittisesti kovin kuormittunut tai mielipiteitä jakava käsite
– kotouttaminen omavaraiskylien kautta pitää tietoisuudessa että maahanmuutossa on kyse myös resursseista eikä vain humanitaarisuudesta.
Yhteisökokeilu on tarkoitus toteuttaa Kainuun opiston sosiaalisessa ja henkisessä ohjauksessa ja omavaraopiston käytännönläheisen opastuksen avulla. Toivomme saavamme maahanmuuttajille paikallisia “kummiperheitä”.
Yhteisökylä tarjoaisi mahdollisuuden oppia molemminpuolisesti. Pelkän kotouttamisen sijaan voimme olla tulokkaiden kanssa yhteistyössä, jakaa elämää, antaa ja ymmärtää paremmin, mitä tapahtuu ihmisille ja yhteisöllisyydelle silloin kun elinpiiri kriisiytyy. Tällä tiedolla voi olla merkitystä myös Suomen tulevaisuudessa.
Pakolaisuuden taustalla on useimmiten taistelu resursseista joten sen kautta omavaraiskylän idea saattaa aueta tulijalle omakohtaisesti ja tarjota väylää toimia jonkin paremman puolesta.
Tällainen kotouttamistapa muistuttaa sodanjälkeistä evakkokarjalaisten asutuspolitiikkaa mm. Valtimon Rasimäkeen. Omavaraopiston soveltama käsitys omavaraisuudesta poikkeaa silloisesta. Omavaraisuuden kokonaisuuteen voi tutustua Omavaraopiston kotisivuilla, mm. kohdassa http://omavaraopisto.fi/omavaraistumisesta/ .
Aiomme kutsua pilottiprojektista kiinnostuneita seminaariin Kainuun opistolle marraskuussa 2020.
Parhain terveisin,
Lasse Nordlund & Maria Dorff (Omavaraopisto)
Helena Ahonen (Kainuun opisto)
Hankkeen kaavailtu etenemisjärjestys
1) Etsimme yhteistyöhön varteenotettavia kehittelijöitä, joiden painopiste on hyvässä suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomessa on kuntia, jotka haluavat kasvattaa väkimäärää maahanmuuttajilla ja saattavat olla kiinnostuneita (Parikkala?).
2) Kutsutaan kiinnostuneita seminaariin.
Esitellään projekti, keskustellaan. Tunnustellaan jatkamismahdollisuuksia. Seminaarin jälkeen mahdollisesti tutustumiskäynti omavaraopistolla. Toimintastrategian luominen, tehtäväjako.
3) Omavaraisuuden käytäntöihin perehdyttävä kurssi (netitse ja paikan päällä, talvella)
Omavaraisuus ei istu mutkattomasti valtiokeskeiseen ajattelutapaan ja tämä saattaa olla hankala asia yhteistyökumppaneiden löytämisessä. Omavaraisen toimintatavan ymmärtäminen vaatii kokonaisvaltaista paneutumista. On lukuisia esimerkkejä siitä, miten tavoitteessa on epäonnistuttu. Monet ongelmat syntyvät yrityksessä yhdistää konekulttuuria ja rahataloutta vähäresurssisen elämätavan kanssa.
4) Omavaraopisto voi järjestää perehdyttävän kurssin tuleville vetäjille vuodesta 2021 alkaen. Nyt on vielä mahdollisuus päästä mukaan tämän vuoden rakennuskurssille.
Omavaraisten pakolaiskylien pyörittäminen toimii vain kokeneiden osaajien ohjauksessa. Heillä pitää olla lisäksi hyvät sosiaaliset taidot.
On turvallisinta yrittää rekrytoida vetäjät pakolaistyöstä, kehitysmaa-avusta ja humanitaarisista organisaatioista.
Jos Omavaraopisto kouluttaa aloittelijoita, he pääsisivät vetämään kyläprojektia aikaisintaan kahden vuoden päästä jos he ovat todella motivoituneita.
Vain pätevien osaajien kautta hanke vakuuttaa.
5) Pilottiprojekti voisi käynnistyä kenties Kainuun opistolla, opiston läheisyydessä, toisessa kunnassa tai ulkomaillakin.
Lopputoteamus
Länsimaiset yhteiskunnat ovat kehittyneet satoja vuosia kasvavan resurssivirtauksen varassa ja ajattelutapa on sen mukainen.. Haluamme kohdata muutoksia oikeudenmukaisen jakamisen hengessä. Haluamme olla auttavaisia ja tarjota jokaiselle turvanpaikanhakijalle reilun kohtelun.
Mitä tapahtuu jos voimavarat lupauksiin hupenevat? Katteetonkin lupaaminen on helppoa, koska se tuottaa hyvää mieltä aluksi ja karvaan pettymyksen vasta myöhemmin. Moni valitsee eka-fiiliksen mukaisesti.
Viisaus on ennakoinnissa. Silmien tahatonkin sulkeminen ei kevennä virhepäätöksien seuraamuksia.
Nyt yhteiskunnallinen kriisihallinnankaava on linnoittautumisvetoinen. Muurien korottaminen näivettää pidemmällä aikavälillä maiden voimavarat. Muurit kaatuvat ennen pitkää mitä suurimmalla todennäköisyydellä. Silloin hukkaantuvat niihin investoidut voimavarat.
Viisautta olisi toimia sen mukaan mikä on todennäköisintä. Kasvavaan pakolaisuuteen olisi parasta varautua siten, että luodaan mahdollisimman nopeasti omavaraisuuteen pohjautuvia kyläyhteisöjä (vaikka rajojen tuntumiin), joissa viljellään käsin (ei lähdetä konelinjalle!!!) ja luodaan välitöntä toimentulomahdollisuutta. Siellä on mahdollisuus kehittää sosiaalista infraa uusille tulokkaille jne. Jos muurien korottamisen sijaan suunnataan ihmisiä luomaan tällaisia vaihtoehtoja, näkisin tulevaisuudessa mahdollisuuksia selviytyä vähemmin naarmuin.
Lasse Nordlund