Opiston kehitys

Tulevaisuus tulee meidän luo ja voimme kulkea sitä kohti. Seuraavat projektit ovat esiasteisina olemassa ja odottavat sopivaa hetkeä ja inspiroituneita ihmisiä. Ajatukset tarvitsevat luonnollisesti aikaa itääkseen. Siksi niitä voi lukea jo tänään täältä.

Pieni metsäyliopisto

Opiston yksi sivuprojekti on “pieni metsäyliopisto” hanke. Siellä pyritään tekemään pienimuotoista ruohonjuuritason tutkimusta, joka pääasiassa keskittyisi tutkimaan sekä teknisiä että teoreettisia, rakentamiseen, (low-impact) viljelyyn ja yksinkertaiseen sähkötuotantoon liittyviä kysymyksiä. Yksi tarkoitus on tukea pientilojen kehitystä kohti omavaraisuutta.
Tutkimus ei tavoittele taloudellista hyötyä ja tulokset ovat vapaasti hyödynnettävissä open source-hengessä. Suunnitelman toteutus edellyttää sitoutuneita ihmisiä, joilla on erityisosaamista sekä tieto- että luontaistalouden puolelta.
Tarvittavat resurssit tutkimustyöhön ovat osittain jo olemassa.

Mahdollisia tutkimusaiheita voivat olla (teemoja, joista kirjoittajalla on alustavia hahmotelmia)

  • Luontaistalouden metsätalous
  • Omavaraisviljelyn ravinnekierrot ja maaperän terveys
  • Energia- ja resurssipanosten tutkiminen
  • “Resurssikestävä” sosiaalisuus
  • Takaisinoppiminen, hahmottaminen, organisoituminen
  • Luonnonlääkitys, vähäresurssinen terveydenhuolto
  • Jälkifossiilisen yhteiskunnan siirtymävaiheen teknologia ja strategiat
  • Marjansäilönnän kääntelymenetelmä
  • Vaihtoehtoinen rakentaminen (materiaaleja, kestävyyttä)
  • Akateeminen osaminen palvelemaan kestävää elämäntapaa
  • Kokonaisvaltaisen resurssikäytön hahmottaminen

 

Omavaraopisto toiminta-alustana

Haluamme luoda konkreettisia edellytyksiä muutokselle. Esimerkiksi

  • Siemenpankki ja (takaisin)jalostus. Olen vuosikymmenten aikana lisännyt ja antanut eteenpäin vanhoja siemenkantoja siinä toivossa, että ne säilyisivät monessa paikassa vahingon sattuessa. Haluan jatkaa tätä järjestelmällisemmin (yhteydenotot tervetulleita!).
  • Ilmastomuutoksen rajummat säänvaihtelut herättävät kysymyksen, haluammeko siemenjalosuksessa lisää erikoistuneita lajikkeita vai viljelylajikkeisiin lisää geneettistä monipuolisuutta. Olen kulkenut melkein 30 vuotta käänteiseen suuntaan ja luopunut lajipuhtauden tavoitteesta paremman elinvoimaisuuden hyväksi – lantuissani kulkee todennäköisesti pieniä määriä peltokanankaalin geenejä.
  • Opistossa sovelletaan ensisijaisesti resurssiajattelua eikä vaalita erityisemmin perinnetaitoja tai – kulttuuria. Esm. perinnerakentaminen ei ole välttämättä resurssitehokasta. Usein lopputulos voi näyttää perinteikkäältä mutta toteutustapa ei ole sitä.
  • Paikalisen toiminnan vahvistaminen. Keskitettyyn ja globalisoituun yhteiskuntaan liittyy huono (kokonais)resurssihallinta sekä vakausongelmia.

Omavaraopisto ajatusriihenä

  • Yhteiskunta rakentuu perustavanlaatuisesti tekniikan varaan ja suunta jatkuu. Tavallinen elämä on aukottomassa yhteydessä erilaisiin käyttöliittymiin. Vaikka pankkitilin omistus ei ole lakisääteistä,  ihminen ilman tiliä on käytännössä mahdottomuus. On syntymässä paperittomien kansalaisten luokka, joka tarvitsee vaihtoehtoisia rakenteita sekä verkostoutumista.
  • Voimmeko olla omavaraisia terveydenhuollossa? Onnettomuuden sattuessa ei ole paljon vaihtoehtoja. Voimmeko luoda niitä?
  • Vanheneminen kuuluu elämään. Millainen on ikääntyvän ihmisen osa ekologisesti kestävässä yhteisöllisyydessä?
  • Teollistuneen aikakauden valtavan energiasaatavuuden tulos näkyy kaikilla elämänaloilla: päätöksenteossa, lastenkasvatuksessa, viihteessä ja työnjaoissa. Monet asiat ovat käyneet rakkaiksi emmekä halua luopua saavutuksista. Mitkä ovat ne käytänteet, joita voimme ottaa mukaan jälkifossiiliseen yhteiskuntaan?
  • Kriisien sattuessa ihmisellä on tiettyjä toimintatapoja, jotka ovat muotoutuneet ihmisen kehityshistorian aikana. Toimintatavat, jotka tarjosivat ihmisille muinaisina aikoina keinoja selviytyä, eivät välttämättä ole enää yhtään suojaavia nyky-yhteiskunnissa. Pystymmekö tiedostamaan paremmin omia laumasielun piirteitämme ja välttyä toistamaan kaavamaisia käytöstapoja, jotka ajavat meitä kriisin aikoina yhteisöllisen epävakauden pariin?
  • Valtarakenteiden ja vallankäytön analysointi. Tällä tarkoitan pääasiassa piilevän ja tiedostamattoman vallankäytön rooli yhteiskunnan toimintakaavoissa. Oletko miettinyt, että kapitalismi purkaa osan ihmisten aggressiivisuudesta? Miten toimitaan poliittisen vastustajan kanssa? Vallankäytön tekniikat toimivat parhaiten silloin kun vain harvat niitä ymmärtävät. Muutos ja valta jarruttavat toisiaan.

 

(LN, 10.2019)